Nokia Tune on luultavasti maailman tunnetuin soittoääni, ja sen tunnistaa muutamasta nuotista ihminen, joka ei ole koskaan omistanut Nokiaa. Melodia ei kuitenkaan syntynyt Espoossa vaan Espanjassa yli 120 vuotta sitten. Kerromme, mistä sävel on peräisin, miten siitä tuli Nokian tunnus ja mitä muita ääniä suomalaiset muistavat vanhoista kännyköistä.
Kitarakappale vuodelta 1902
Nokia Tune on katkelma espanjalaisen kitaristin ja säveltäjän Francisco Tárregan sooloteoksesta Gran Vals, jonka hän sävelsi vuonna 1902. Tárrega oli aikansa merkittävimpiä klassisen kitaran soittajia, ja hänen kappaleitaan soitetaan edelleen kitaransoiton opetuksessa ympäri maailmaa.
Soittoääneen valittiin teoksen tahdit 13:sta 16:een eli lyhyt, helposti muistettava kuvio kappaleen alkupuolelta. Valssi soi alun perin rauhallisesti kolmijakoisessa tahdissa. Puhelimessa samat nuotit kuulostavat nopeammilta ja terävämmiltä, koska varhaiset puhelimet pystyivät soittamaan vain yhtä säveltä kerrallaan piippaavalla äänellä.
Harva tuntee itse kappaletta, vaikka sen pätkä on soinut puhelimissa miljardeja kertoja. Jos haluat kuulla alkuperäisen, hae Tárregan Gran Vals kitaraversiona. Tuttu kohta tulee vastaan aivan kappaleen alkupuolella.
Miten valssista tuli Nokian ääni
Katkelman valitsivat vuonna 1993 Nokian silloinen johtaja Anssi Vanjoki ja viestintäjohtaja Lauri Kivinen. Vanjoki tunsi kappaleen ja esitteli sen Kiviselle, ja yhdessä he poimivat siitä lyhyen kohdan puhelimen soittoääneksi.
Ensimmäinen puhelin, jossa melodia oli mukana, oli vuonna 1994 julkaistu Nokia 2110, suomalaisittain venttikymppi. Siinä ääni ei vielä kantanut mitään nimeä, vaan se oli valikossa yksi numeroiduista soittoäänistä. Nimen soittoääni sai vasta joulukuussa 1997, kun Nokia 6110 toi nimetyt soittoäänet. Silloin sävelen nimi oli Grande valse, ja vuonna 1998 se nimettiin uudelleen Nokia Tuneksi. Melodia levisi siis aluksi ilman nimeä: kukaan ei valinnut sitä brändin takia, mutta koska se oli valmiina puhelimessa, se alkoi soida busseissa, toimistoissa ja kokouksissa ympäri maailmaa ennen kuin kukaan tiesi, mikä kappale oli kyseessä.
Yle kertoi vuonna 2024 turkulaisesta kitaristista Timo Korhosesta, joka äänitti 1990-luvun alussa Nokialle kitaraversion Gran Valsista. Korhosen mukaan hän sai työstä kohtuullisen palkkion ja kaupan päälle Nokia 2110 -puhelimen. Nokia käytti äänitystä muun muassa puhelinlinjojen odotusmusiikkina ja mainoksissa.
Säkkijärven polkka ja muut suomalaisten suosikit
Suomessa Nokia Tune ei ollut ainoa tunnettu soittoääni. Säkkijärven polkka oli mukana jo Nokia 2110 -sarjan puhelimissa, ja moni muistaa sen nimenomaan 1990-luvun kännyköistä. Kappaleella on oma huima historiansa: syksyllä 1941 Viipurissa Yleisradion lähetysauto soitti Viljo Vesterisen levyttämää Säkkijärven polkkaa radiotaajuudella taukoamatta. Tarkoituksena oli häiritä signaaleja, joilla vetäytyvien neuvostojoukkojen jättämät radio-ohjatut miinat olisi voitu laukaista. Häirintää jatkettiin muilla lähettimillä helmikuuhun 1942 asti.
Toinen tunnettu ääni on tekstiviestin saapumisesta kertova Special. Sen piippaukset ovat morseaakkosia: kolme lyhyttä, kaksi pitkää ja kolme lyhyttä tarkoittavat kirjaimia S, M ja S. Ääni siis kirjaimellisesti ilmoittaa, että tuli tekstiviesti.
Kolmas suosikkien ryhmä on käyttäjien omat sävellykset. Monissa Nokian puhelimissa oli säveltäjätoiminto, jolla omia soittoääniä pystyi näppäilemään nuotti kerrallaan. Näppäilyohjeita tunnettuihin kappaleisiin jaettiin kavereiden kesken, ja oman soittoäänen säveltäminen oli monelle ensimmäinen kosketus musiikin tekemiseen laitteella. Sama nostalgia liittyy Nokian matopeliin, joka teki puhelimesta myös pelikoneen.
Soittoäänet tekstiviestinä
Kun omien äänten näppäily alkoi tuntua työläältä, soittoääniä alettiin siirtää puhelimeen valmiina. Nokia kehitti tätä varten tekstimuotoisen kuvauskielen nimeltä RTTTL (Ring Tone Text Transfer Language). Siinä koko melodia mahtuu yhdelle riville: ensin soittoäänen nimi, sitten oletusarvot kuten tempo ja oktaavi, ja lopuksi nuotit pilkuilla erotettuina. Esimerkiksi merkintä “4e5” tarkoittaa neljäsosanuottia E viidennessä oktaavissa.
Koska tieto oli pelkkää tekstiä, sen pystyi lähettämään puhelimeen viestinä. Tästä syntyi koko 2000-luvun alun soittoääniliiketoiminta: lehdissä ja televisiossa mainostettiin numeroita, joihin lähettämällä tekstiviestin sai puhelimeensa uusimman hittikappaleen piippausversion. Samaa muotoa käytetään yhä harrastuselektroniikassa, jossa pienet summerit soittavat RTTTL-melodioita.
Monofonisesta soittoäänestä marimbaan
Nokia Tune ei pysynyt samana, vaan se on päivitetty vuosien varrella useaan kertaan:
- 1994: monofoninen versio Nokia 2110:ssä, yksi sävel kerrallaan.
- 2002: moniääninen versio, jonka ensimmäinen maailmanlaajuisesti myyty puhelin oli Nokia 3510.
- 2004: pianolla soitettu äänitetty versio Nokia 9500 Communicatorissa.
- 2008: kitaraversio Nokia N78:ssa.
- 2011: Nokia N9:n uusi versio, jossa melodia soi marimballa.
Lisäksi muutamaan erikoismalliin tehtiin tunnettujen muusikoiden omia tulkintoja. Esimerkiksi Ryuichi Sakamoto teki Nokia 8800 -malliin hitaan pianoversion ja Brian Eno 8800 Sirocco Editioniin hitaan kitaraversion.
Kuinka usein Nokia Tune soi?
Vuonna 2009 julkaistussa arviossa laskettiin, että Nokia Tune kuultiin noin 1,8 miljardia kertaa päivässä. Se tarkoittaa noin 20 000 kertaa sekunnissa. Luku on arvio eikä tarkka mittaus, mutta se kertoo, kuinka valtava osuus maailman matkapuhelimista oli tuolloin Nokian valmistamia. Nokia on myös rekisteröinyt melodian äänitavaramerkiksi joissakin maissa.
Nokia Tunen menestys perustui kolmeen asiaan:
- Lyhyys: neljä tahtia riittää tunnistamiseen.
- Selkeä rytmi: nopea kuvio erottuu melusta, mikä oli tärkeää pienen kaiuttimen kanssa.
- Oletusasetus: suurin osa käyttäjistä ei koskaan vaihtanut soittoääntä, joten sama ääni soi miljoonissa taskuissa.
Usein kysyttyä
Kuka sävelsi Nokia Tunen?
Melodian sävelsi Francisco Tárrega vuonna 1902 osana kitarateosta Gran Vals. Nokia ei siis säveltänyt kappaletta itse, vaan valitsi siitä katkelman.
Mikä oli ensimmäinen puhelin, jossa Nokia Tune soi?
Nokia 2110 vuodelta 1994. Siinä melodialla ei vielä ollut nimeä.
Miksi Nokia Tune kuulostaa eri puhelimissa erilaiselta?
Melodia on sama, mutta sovitus on vaihdellut puhelinsukupolven mukaan. Vanhimmissa malleissa sen soitti yksiääninen summeri, 2000-luvun alussa moniääninen MIDI-versio ja myöhemmin oikeilla soittimilla äänitetyt versiot, kuten piano, kitara ja marimba. Jos muistat Nokia Tunen pehmeämpänä tai kovempana kuin kaverisi, olette todennäköisesti kuulleet eri vuosikymmenten versioita.
Saako Nokia Tunen nykyiseen puhelimeen?
Kyllä. Useimpiin älypuhelimiin voi asettaa oman äänitiedoston soittoääneksi, ja monissa Nokia-merkkisissä puhelimissa melodia löytyy valmiina äänivalikosta. Klassisen näppäinpuhelimen tunnelmaa voi hakea myös uusintaversioista, kuten vuonna 2021 julkaistusta Nokia 6310 -peruspuhelimesta, joka on alkuperäisen vuoden 2001 mallin moderni versio.
Jos kaapin perältä löytyy vanha Nokia, kokeile ladata akku ja selata soittoäänivalikkoa. Monessa 1990-luvun lopun mallissa toimii yhä säveltäjätoiminto, ja vanhojen soittoäänten kuunteleminen on nopein tapa palata aikaan, jolloin koko luokka tunnisti kenen puhelin soi.